Minulla oli eilen kamala kahdeksasta-kahdeksaan-päivä töissä. Siitä huolimatta lähdin ystäväni pitkän suostuttelun jälkeen hänen kanssaan kaupungille, yksille jonnekin. Tunsin itseni lähes masentavan tylsän ja ei-viehättävän näköiseksi aamuisissa meikeissäni ja normivaatteissani ystäväni ollessa laittautuneena parhaimpiinsa.

Istuimme eräällä terassilla siidereinemme, kun luoksemme tuli mukavanoloinen, komeakin mies. Jotenkin kovin luontevasti hän liittyi seuraamme, kun vaihdoimme paikkaa. Olin aivan varma, että hän oli kiinnostunut ystävästäni (ja luulen ystävänikin olleen.) Illan kuluessa huomasimme kuitenkin, että me tulimme yllättävän hyvin juttuun. Pian ystäväni alkoikin tuntua hieman kolmannelta pyörältä, minkä hänkin toki huomasi, vaikka yritinkin olla läsnä hänelle. En voinut uskoa, kun tajusin, että tämä hauska ja kiinnostava mies olikin kiinnostunut minusta.

Se on vain hassua, miten aina välillä löytää ihmisiä, joiden kanssa on heti luontevaa ja hauskaa olla. Ja vielä hassumpaa on, miten pienet kauniit sanat ja huomionosoitukset piristävät, saavat pienesti hehkumaan.

Meillä oli todella hauskaa yhdessä. Aika kului (kliseisesti) kuin siivillä. Enkä voi väittää, etteikö välillämme olisi ollut  tiettyä vetovoimaa; hänen lähellään oli jännittävä olla. Yhtäkkiä kello oli neljä ja baari sulkemassa oviaan. Siitä seurasi kävelyä lähekkäin läpi kaupungin, ujoja kosketuksia ja paljon hymyjä ja naurua. Mutta kun tuli aika päättää, minne lähteä nukkumaan, päätin kaikesta huolimatta, että menemme molemmat omiin sänkyihimme.

Nyt kun ajattelen päätös oli ainoa oikea. Minulla oli mukava ja ihana ilta hänen kanssaan. Sain pienen hetken tuntea itseni taas viehättäväksi ja haluttavaksi - ja se oli hienoa. Mutta yhtään enempää en halunnut. En halua alkaa pelailla mitään, kenenkään kanssa. Varsinkaan nyt kun Rakkaani on pian tulossa takaisin.

En tiedä, onko se jotenkin ristiriitaista, että päivä toisensa jälkeen kerron, miten valtavasti kaipaan Rakastani ja miten haluan olla hänen kanssaan, ja sitten kuitenkin minulla on ollut todella mukavaa jonkun aivan toisen miehen kanssa. Ehkä se on? Minusta ei kuitenkaan tunnu pahalta enkä koe tehneeni mitään väärää. Sillä tiedän, että minä todella haluan olla vain Rakkaani kanssa, en kenenkään muun.