Pilvetön taivas, aurinko paistaa, linnut laulaa - tänäänhän on oikein hieno päivä! Hyvä tuuleni ei kuitenkaan johdu säätilasta tai edes siitä, että minulla on tänään vapaapäivä. Minulla oli eilen pitkä ja polveileva skype-keskustelu Rakkaani kanssa. Kirjoittelimme aamukolmeen kaikesta mahdollisesta. Loppuvaiheessa lähettelimme jo suudelmia toisillemme - ja hän vakuutti, ettei ole kyse vain yöhöpötyksestä. Olo oli kuin vastarakastuneella, kun odottelin hänen vastauksiaan viesteihini.

Hän tuli eilisen chattailumme aikana aika kovin paljon lähemmäs minua. Melkein tunsin hänet lähelleni, näin hänen virnistävän hymynsä mielessäni. Tuntui, että kyllä me vielä rakastamme toisiamme.. Haluan pitää kiinni tästä tunteesta ja ajatuksesta.

Nyt ulos aurinkoon! :)

(Mitä muuten tapahtunut Fluoxetinille...?)